sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pientä ja jotakin niin yksinkertaista

Heippa vain taas!

Pitäisi ahkerammin käydä täällä kirjoittelemassa,kun kuitenkin asiaa on ja toivottavasti edes jokunen tätä lukeekin. Eli nyt eletään huhtikuun viimeisiä viikkoja. Vappu häämöttää jo oven takana ja eikä sinne juhannukseenkaan niin pitkä matka ole.



Tuossa yksi ilta ihmettelin kuinka sitä ihminen voi muuttua niinkin lyhyessä ajassa. Jos laitettaisiin minut nyt ja sanotaanko 4 vuotta sitten vierekkäin,olisi rinnakkain aivan eri ihminen,miten voikin noin pieni elämän ihme muuttaa tapoihinsa pinttynyttä ihmistä.  Oon monesti miettinyt että mitä jos en olisi tytärtäni saanutkaan,mitä tekisin,missä asuisin nyt.Tiedän on väärin edes ajatuksissa miettiä tuollaista kun en  haluaisi mitään muuttaa elämässäni tällä hetkellä.




 Onni koostuu pienistä asioista,aamuisista suukoista,hymyistä,ilmoisesta naurusta muunmuassa. Myöskin onni on katoavaista,laitetaan 10 vuotta eteenpäin niin elämä on erinlaista, ja vain tämän päivän touhut ovat vain kauniita muistoja jotka aika on kullannut, ihmiselämä on niin hauras,tarvitaan vain yksi napsahdus ja kaikki voi olla hetkessä ohi.